5 1* {3 Amigistin hyvä elämä {3 -------------------- Timo Kämäräinen Otsikko kiteyttää oikeastaan erään itsestäänselvyyden - onhan jokaisen Amigan omistajan elämä rikas ja onnellinen. Ihminen on kuitenkin olento, joka ei ole koskaan tyytyväinen mihinkään, vaan haluaa aina parempaa. No, kyseessä ei ole tällä kertaa tietokoneen vaihtaminen, paitsi kenties A4000T/60-mallin hankkimi- nen. Se, mitä ajan tässä artikkelissani takaa, on pitkän ja terveen iän salai- suus. Se on kysymys, joka on vaivannut kuolemattomuutta janoavaa ihmiskuntaa sen koko olemassaolon ajan. Erilaiset uskonnot pyrkivät tarjoamaan vaihtoehtoa tuon- puoleisesta, eikä siinä mitään pahaa ole, mutta nyt on löytynyt uusi mahdolli- suus elää maan päällä paremmin. Ja eikös olekin loogista kirjoittaa Amigisteille pitkästä ja terveellisestä elämästä, sillä meillähän on hyvä syy miksi säilyä täällä kauan. :-) Tämän kirjoituksen pohjana on artikkeli Newsweekissä (August 14, 1995). Jos joku haluaa tietää asiasta enemmän, sieltä voi löytää asiantuntevampaa tekstiä kuin tämä. Kyseissä artikkelissa kerrotaan eräästä ihmisen itsensäkin erittämästä hormonista, nimittäin melatoniinista. Se voi olla joillekin biologiaa tai psyko- logiaa opiskelleille osittain tuttu juttu - itse kuulin siitä vasta artikkelista ensimmäisen kerran. Mikä melatoniini oikein on? Se löydettiin 40 vuotta sitten, ja sittemmin sitä on tutkittu ahkerasti. Se on hormoni, jota muodostavat ihmisen lisäksi myös muut eläimet. Juuri nyt siitä on tulossa ison rapakon tuolla puolen oikea muotilääke. Syitä on helppo löytää. Ensiksikin sitä myydään luontaistuotekaupoissa ja hinta- kin on erittäin halpa. Lisäksi on tutkittu ja oikeaksi todistettu, että melato- niini auttaa unettomuuteen ilman sivuvaikutuksia tai riippuvaisuutta, toisin kuin muut unilääkkeet, jotka tosin ovatkin enemmän kuin huumeita. Hormonin muut mahdolliset ominaisuudet ovat silti edellistäkin uskomattomampia. Ihmisellä melatoniinia muodostuu käpylisäkkeessä. Sen erittymisen määrä riippuu valon määrästä, ja pimeällä sitä muodostuu eniten. Ihmisellä hormoni siis sääte- lee vuorokausirytmiä, mutta esim. linnuilla sama hormoni ohjaa parittelurytmiä ja hevosilla hengitystä. Mutta pari vuotta sitten biologit löysivät melatonii- nilta muitakin ominaisuuksia. Melatoniinin väitetään voivan ehkäistä raskauksia, suojata soluja rappeutumisel- ta, parantaa ihmisen immuunisysteemiä, ehkäistä syöpää ja mikä parasta - pi- dentää ihmisen elinikää. Kokeita edellisten asioiden tiimoilta on tehty sekä eläimillä että ihmisillä. Hiirikokeissa on todettu muun muassa, että melatonii- nilla boostattujen hiirien elinikä piteni jopa kolmanneksella. On myös tehty koe, jossa on vaihdettu kymmenen nuoren ja vanhan hiiren käpyrauhaset, jotka siis tuottavat muun muassa melatoniinia. Huomattiin, että vanhat hiiret saivat uuden turkin, niiden näkö parani ja kunto kasvoi. Nuorille hiirille kävi juuri päinvastoin. Vielä ei tosin voida todistaa, että sama toimisi myös ihmisillä, sillä ihmisen elinikä on sen verran pitkä, ettei koetta ole saatu vielä lähes alkuunkaan. Ihmisillä tehdyissä kokeissa on voitu osoittaa varmasti, että he saavat täydel- liset unenlahjat ja heidän immuunisysteeminsä voimistuu. Jopa syöpäpotilaiden tilassa on saatu aikaan huomattavaa parannusta melatoniinilla, ja mikä parasta, mitään sivuvaikutuksia ei ole pystytty löytämään. Kun melatoniinille yritettiin löytää rajaa, jonka jälkeen se olisi tappavan vaarallinen, sitä ei löydetty. Kun ihmisille annettiin erittäin suuria määriä ainetta, huomattiin sen aiheuttavan ainoastaan liikaa uneliaisuutta. Ero esimerkiksi perinteisiin unilääkkeisiin on suuri, sillä niidenhän avulla jopa itsemurha on ollut lastenleikkiä. Moni lukija on jo varmaan ihmetellyt, miksi kyseistä hormonia pitää pumpata ih- miseen ulkoapäin, jos ihminen tuottaa sitä kerran ihan itse. Syynä on se, että ihminen tuottaa sitä suuria määriä aina kuusivuotiaaksi asti, mutta sen jälkeen sen tuotantomäärät alkavat laskea huomattavasti. Lasku jyrkkenee erityisesti murrosiässä, noin kuudentoista ikävuoden tienoilla. Se on luultavasti yksi osa- syy ihmisen rappeutumiseen, eikä varmasti lainkaan vähäisin. Nauttimalla melato- niinia on siis mahdollista elää pidempään, terveempänä ja fiksumpana. Eivätkös ne ole juuri niitä ominaisuuksia, joita meistä jokainen haluaa? Melatoniini siis voi olla tulevaisuuden ihmelääke, mutta kaikkea siitä ei vielä tiedetä, sillä eihän sitä ole tutkittu kuin 40 vuotta. Jos sitä rupeaa nautti- maan säännöllisesti, saa ainakin hyvät yöunet ja kenties parantuneen vastustus- kyvyn tauteja vastaan. Kriitikot tosin pelkäävät, että joskus vielä hormonilla todetaan olevaan jotain sivuvaikutuksia. Toinen usein esitetty kritiikinsananen on se, ettei hormonilla muka olisi mitään vaikutusta. Ainakin jälkimmäinen on todistettu vääräksi väitteeksi, sillä eiväthän tutkijat ja lukemattomat käyttäjät voi olla väärässä. En tiedä, onko melatoniinia saatavana Suomessa, mutta jos sinua kiinnostaa kokeilla sitä, voinet käydä kyselemässä paikallisessa luontaistuotekaupassa tai apteekissa. (Saku ei vastaa kokeilujen tuloksista, toim. huom.) Kiinnosti tai ei, luulen silti, että melatoniinista kuullaan vielä!